Hedelmöityshoitojen valikoimasta suljettiin 10 vuotta sitten pois sijaissynnytysjärjestelyt palvelujärjestelmän tuella. Ulkomaiset järjestelyt sekä epäviralliset järjestelyt kotimaassa ovat mahdollisia, mutta niissä kaikkien osapuolten oikeusturva on vaarantunut. Tästä syystä olemme pitäneet ainoana eettisesti kestävänä ratkaisuna, että Suomi säätelisi kotimaisen sijaissynnyksen niin, että kaikkien osapuolten, ennen kaikkea lapsen, oikeusturvaa ja hyvinvointia turvaisi sekä kotimainen lainsäädäntö että palvelujärjestelmän tuki. Nyt Suomi ulkoistaa vastuun ja riskit muihin maihin ja epävirallisiin järjestelyihin.
Kumppaniemme kanssa ajamme sijaissynnytyslain säätämistä Suomen seuraavan hallituksen hallitusohjelmaan. Järjestämme teemasta tutkimus- ja politiikkaseminaarin Turussa kuun lopussa. Ensi kuussa yksi ulkomaisten järjestelyiden kansainvälisistä välittäjistä järjestää seminaarin Yhdysvalloissa tapahtuvista sijaissynnytysjärjestelyistä, jotka ovat avoinna myös miespareille. (Lisätiedot molemmista tapahtumista tästä uutiskirjeestä.)
Perheellistysmismahdollisuuksiin kuuluvat myös adoptio- ja sijaisvanhempana toimiminen. Adoption osalta mahdollisuudet samaa sukupuolta oleville pareille aukenivat viime vuonna. Adoptioprosessit ovat niin hitaita, että vielä ei ole teoriassakaan mahdollista, että lapsia olisi sijoitettu samaa sukupuolta olevien perheisiin, mutta saamiemme tietojen mukaan jo muutamia kymmeniä pareja on lähtenyt adoptiopolulle. Adoptiopolku alkaa adoptioneuvon-nalla, jota haetaan oman kunnan sosiaalitoimesta. Adoptioneuvontaan on oikeus päästä. Sen aikana pohditaan omaa halukkuutta ja valmiutta adoptiovanhemmuuteen. Neuvonnan jälkeen haetaan adoptiolupaa adoptiolautakunnalta. Kun lupa on saatu, voi hakea joko kotimasta tai kansainvälistä adoptiota.
Kotimaisessa adoptiossa ei pitäisi olla muita esteitä samaa sukupuolta oleville pareille kuin se, että suomalaisia lapsia, jotka tarvitsevat adoptioperhettä, on äärimmäisen vähän. Adoption sijoituksissa kuullaan lapsen biologisia vanhempia. Osa ei toivo lasta sijoitettavan sateenkaariperheeseen, osalle sillä ei ole väliä, mutta osa pitää sitä jopa toivottavana. Kansainvälisen adoption kohdalla esteitä on enemmän. Lapsen alkuperämaan viranomaiset tekevät sijoituspäätökset ja useimpien maiden lainsäädäntö ei mahdollista sijoitusta samaa sukupuolta olevan parin perheeseen. Onneksi Interpedia ry:llä on yhteistyökumppanit Kolumbiassa ja Etelä-Afrikassa, joiden lainsäädäntö mahdollistaa sijoitukset myös sateenkaariperheisiin. Interpedia antaa neuvontaa ja järjestää infotilaisuuksia kansainvälisestä adoptiosta.
Yksi tapa toimia kasvattajana on hakeutua lastensuojelun perhehoitajaksi, eli toimia esimerkiksi sijais- tai tukiperheenä. Sijaisvanhemmuus on aivan erityisen laatuista vanhemmuutta. Lapsella saattaa olla erityisen tuen tarpeita ja sijoitukset tehdään toistaiseksi – pyrkimyksenä on lapsen biologisen perheen tukeminen niin, että lapsi voisi palata perheeseensä. Kuitenkin iso osa sijoituksista on pitkäaikaisia ja jatkuvat lapsen täysikäisyyteen. Sijaisvanhemmat saavat tukea lastensuojelun työntekijöiltä ja järjestöistä.
Sateenkaariperheiden toimimiselle perhehoitajina ei ole lainsäädännöllisiä esteitä. Sen sijaan prosessiin sisältyy kokonainen joukko erilaisia, palveluketjuun liittyviä sosiaalisia, rakenteellisia, psykologisia, koulutuksellisia ja asenteellisia kynnyksiä. Tästä syystä Suomessa toimii vain kourallinen sateenkaariperheitä perhehoitajina. Monessa muussa maassa sateenkaariperheet ovat merkittävä perhehoitajien ryhmä. Käynnistämme kevään aikana vaikuttamis-, tiedottamis- ja koulutustyön hankkeen, jonka tavoitteena on raivata esteitä perhehoidon polulta. Väriä perhehoitoon – sateenkaariperheet perhehoitajiksi –hanke järjestää myös perheille ja pareille suunnattuja infotilaisuuksia perhehoidosta ja sijaisvanhempana toimimisesta. Ensimmäinen infotilaisuus on suunnitteilla Helsinki Pride –tapahtuman yhteyteen. Syksyllä aloitetaan sateenkaarihakijoiden valmennusjakso. Tervetuloa harkitsemaan, olisiko tämä teille sopiva tapa perheellistyä.