Kenelle rakentamisen hyvä laatu on kunnia-asia? Kenen asenteesta ja ammattitaidosta kannattaa ottaa oppia? Kuka ansaitsee näkyvän tunnustuksen laadukkaasta työstään?

Tänä vuonna Rakentamisen laatuteko -kilpailun voittajan valitsee työministeri Jari Lindström. Voittaja julkistetaan 11.10. Finnbuild-messuilla Rakennuslehti Awardsissa. Lue lisää kilpailusta Rakennusteollisuus RT:n kilpailusivustolta. 

Myös yleisö saa valita oman suosikkinsa - tutustu finalisteihin videoilla ja äänestä parasta laadun tekijää! Yleisöäänestyksen voittaja palkitaan 300 euron lahjakortilla rautakauppaan. Yleisöäänestys on käynnissä 7.10. saakka.

Yleisöäänestykseen osallistuneet voivat osallistua myös arvontaan, jossa on palkintona 100 euron lahjakortti rautakauppaan.

”Siltasairaala on HUS:in historian suurin rakennushanke, ja yksi urakan merkittävimpiä työvaiheita ovat louhinnat, jotka toteutetaan kirurgin tarkkuudella. Minulle laatu tarkoittaa sitä, että tehdään se, mitä asiakas haluaa. Louhintaurakka on tarkkuudeltaan ainutlaatuinen, ja kaikessa on otettava huomioon sairaalan määrittelemät reunaehdot, sillä kyseessä saattavat olla ihmishenget.”  Louhintaiimiin kuuluvat projektinjohtaja Esa Juhantila, työmaapäällikkö Henri Heikkinen, työnjohtaja Arto Himberg ja työmaainsinööri Ville Pessala.

”Digitaalinen luovutusaineisto, toteutumamittausten pohjalta syntyvä digitaalinen kaksoisveli on askel pois hirveästä määrästä mappeja.” Ryhmäpäällikkö Ville Suntio kertoo, että Destian siirtyminen tietomallipohjaiseen suunnitteluun on ollut merkittävä loikkaus myös laadun kannalta. ”Suunnittelun laatu ja toteutuskelpoisuus paranevat, liikennehaitat vähenevät ja kunnossapidon suunnittelu helpottuu. Samalla yhteiskunnan varoja säästyy.”

”Itselleluovutus tehdään niin hyvin, ettei asiakkaalle jää huomautettavaa. Tällä on suuri merkitys asiakastyytyväisyyteen.” Hyvin tehdyn itselleluovutuksen jälkeen asiakkaiden tarkastuksista on tuloksena useimmiten tyhjä puutelista. Asunto-osakeyhtiö Loisteessa, jossa tiimi työskenteli yhdessä, asiakastyytyväisyyttä mittaava muuttopäivän NPS-luku luku oli täydet 100. Skanskan työmaatiimiin kuuluvat asiakasvastaava Elisa Härkönen, työmaan vastaava mestari Eetu Kauppinen, asuntomyyjä Jarkko Keränen, hankekehityspäällikkö Marko Puhakka, tuotantoinsinööri Joni Reponen ja työmaapäällikkö Timo Markkanen.

”Kun kaikki osapuolet ovat saman pöydän ääressä, hanke nähdään samoin silmin ja asioista saadaan helpommin yhteisymmärrys. Kun yhteisymmärrykseen on päästy, pystytään ratkomaan ongelmia paremmin ja luomaan laadukas lopputulos."  Granlundilla työskentelevän toimialajohtaja Piia Sormusen tiimiin kuuluvat HUSin Siltasairaalan ja Skanskan Olympiastadionin työmailla koordinaattorina toiminut Sari Paukku, T2-allianssihankkeen Antti Laine, TAYSin Kilhelma-hankkeessa toiminut Minna Hurme, Triplan työmaalla työskentelevä harjoittelija Samppa Salmi sekä T2-allianssihankkeessa mukana oleva projektiassistentti Eini Hakulinen.

”Olemme tunteneet Ollin kanssa vuodesta 1998, ja voin sanoa, että häneltä löytyy oikeanlaista ammattiylpeyttä. Ei tarvitse olla huolissaan, kun hänelle antaa toimeksiannon. Olli ei anna pelkkää perävalotakuuta, vaan tekee työnsä kerralla valmiiksi parhaan osaamisensa mukaisesti.” Näillä sanoin luonnehditaan omaa yritystään luotsaavaa kirvesmies Olli Salosta. Olli itse määrittelee laatua näin: ”Tehdään kerralla kunnollista jälkeä, ei vain vähän sinne päin. Laatu on laaja käsite. Se on esimerkiksi välittämistä koko prosessista eikä vain omasta työstä."

”Tämä on sellainen työpari, jonka jälkeä kehtaa esitellä. Pelkkää kehua he ovat asiakkailtammekin saaneet. Heillä on mottona kerralla mahdollisimman valmista. Ensin suunnitellaan mitä tehdään ja sitten tehdään työt järjestelmällisesti niin, ettei lopputulosta tarvitse erikseen korjailla. Tämä lisää sekä työn tehokkuutta että minimoi takuukorjausten määrää.” Mikkelin Autokuljetus Oy:n työpari, kaivinkoneen kuljettaja Kimmo Pulkkinen ja maanrakentaja, työnjohtoharjoittelija Jani Rautiainen ovat kumpikin kaivinkonekuljettajien poikia, ja saaneet jo nuorena ohjeet laadukkaaseen työhön. 

”Asiat voi aina tehdä paremmin. Pidän ajatusmallista, jonka mukaan vuoden päästä toimitaan ihan eri tavalla kuin nyt. Joka session jälkeen kysyn päivän plussat ja miinukset. Jos palautetta ei saa, mitään ei voi kehittää." YIT:llä työskentelevä projektipäällikkö Marjo Kouvolainen on ollut kehittämässä toimintamallia, jossa suunnittelunohjauksessa on otettu käyttöön työpajat ja Big Room –päivät. ”Yhteistoiminnallisuuden lisäksi digitalisoimisella ja läpi hankkeen hyödynnettävällä tietomallinnuksella rakennusala nousee monin tavoin edelläkävijäksi."

”Miro on kiinnostunut betoniteknologiasta ja digitaalisista kehitysmahdollisuuksista. Hän on tehnyt hartiavoimin työtä Luja SmartConcrete -ratkaisun kehittämiseksi, joka lisää rakentamisen kosteusturvallisuutta.” Näin kuvaillaan Lujabetonilla työskentelevää Miro Harjumäkeä, joka on ollut avainasemassa uuden anturijärjestelmän ja pilvipohjaisen betonirakenteen kosteuden mittauspalvelun kehittämisessä. Harjumäki uskoo myös kumppanuuden merkitykseen laadun tekemisessä: "Kun yhteistyö toimii, sopimuksilla ei ole niin väliä. Kun sopimuksia kaivetaan esille, tietää että tulee vaikeuksia. Kumppanuudella syntyy laatua rakentamiseen.”