Tervetuloa !

Vastaamalla alla oleviin kysymyksiin, osallistut metsähanhen nykyisiä pesimäalueita ja pesivien parien määrää kartoittavaan kehittämishankkeeseen. Vastaajien henkilötietoja ei julkaista missään.

Hanke liittyy läheisesti metsähanhen kansallisen hoitosuunnitelman ja valmisteilla olevan taigametsähanhen kansainvälisen hoitosuunnitelman kannan seurantaa koskeviin toimenpiteisiin. Hanke toteutetaan Suomen riistakeskuksen hankkeena.

Jos sinulla on tietoja tai havaintoja metsähanhen pesinnöistä, tähän kyselyyn vastaaminen on äärimmäisen tärkeätä. Aiempaa tarkemmat tiedot ja arviot metsähanhikannan pesimäalueista, pesimäkannan koosta ja poikastuotosta ovat osaltaan ehdoton edellytys metsästyksen jatkumiselle Suomessa, ja keskeisiä tarpeita kansallisessa ja kansainvälisessä metsästyssäätelyssä ja kestävän verottelun suunnittelussa.

Nykytieto metsähanhen pesimäalueista ja pesimäkannasta perustuu lintuatlakseen kartoituksiin. Lintuatlas on kohtuullisen kattava, ja antaa karkean yleiskuvan metsähanhen pesimälevinneisyydestä. Useimmilla alueilla atlasruutujen selvitysaste on kuitenkin ollut heikko tai tyydyttävä, ja tiedot ovat lähes 10 vuotta vanhoja. Metsästyssäätelyn tarpeisiin tarvitaan nykyistä tarkempi kuva metsähanhen pesimäalueista erityisesti potentiaalisilta mutta atlaksessa heikosti tutkituilla seuduilla. Lisäksi tarvitaan tietoa metsähanhen asuttamien soiden määrästä lintuatlaksen ruuduissa, sekä arvio ruutukohtaisesta parimäärästä.

Tästä kyselystä saatuja tietoja tullaan muiden kerättyjen tietojen (kaukokartoitus, kartta-analyysit, lintuatlas tiedot) ohelle käyttämään hyödyksi suunniteltaessa metsähanhen pesimäalueiden maastokartoituksia. Näitä kartoituksia tullaan tekemään vapaaehtoisin talkoovoimin heinä-elokuussa 2015. Tästä syystä kysymme vastaajilta myös halukkuutta itse osallistua näihin maastokartoituksiin, tai kerätä jopa oman alueen laskentatiimi.

Kyselyssä kysytään ensimmäisenä tarkasti  tämän ja viime vuosien pesimähavainnoista (vuosi ja havaintonumero kohtaisesti), ja vasta sen jälkeen suuripiirteisemmin myöhempien vuosien ja vuosikymmenien havainnoista.

​

Kyseessä olevaan ilmoitettavaan havaintopaikkaan tarvittavan linkki osoitteen voi käydä hakemassa maanmittauslaitoksen ”kansalaisen karttapaikka”-ohjelmasta osoitteesta:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?lang=

Linkin haku ohje: näpäytä hiirellä karttapaikan ohjelman karttaa suurin piirtein kyseisen havaintopaikan kohdalta, suurenna tämän jälkeen karttaa oikean yläreunan zoomaus työkaluilla, jotta saat riittävän tarkasti havaintopaikan näkyville kartassa.  Tämän jälkeen näpäytä hiirellä kohtaa ”TEE LINKKI” (kyseinen kohta löytyy karttasivun oikeassa yläreunassa olevan pienen Suomen kartan alapuolella olevasta vihreästä valikosta). Kyseisen kohdan alle ilmestyy sininen nuoli, jossa lukee ”osoita sijainti”, napsauta hiirellä tätä valikkoa. Tämän jälkeen ilmestyy teksti ”nyt voit osoittaa sijainnin kartalla”. Vie nyt hiiren osoitin kartalla havaintopaikan keskipisteeseen, ja näpäytä hiirellä, havaintopaikan kohdalle kartassa ilmestyy sininen nuoli, näpäytä tämän jälkeen hiirellä kartan oikealle puolelle ilmestynyttä ”valmis” valikkoa, valikon alapuolelle ilmestyy tekstiruutu, jossa on näkyvillä kyseisen havaintopaikan linkkiosoite. Kopioi ja liitä (näpäytä osoitetta hiiren oikealla näppäimellä > kopioi, näpäytä hiiren oikealla >liitä) tämä linkki kyselyyn vastatessasi kyselyssä vaadittuun vastauskohtaan ”havaintopaikan karttalinkki:”

esimerkiksi Seinäjoen rautatieaseman linkki on muotoa:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoi...

(linkin toimivuuden / aukeamisen voi tarkistaa seuraavasti: ctrl + hiiren napsautus)

Vuosien 2013-2015 havainnoista esitetään tarkempia kysymyksiä kuin sitä aiempien vuosien tai vuosikymmenien havainnoista.

Jos havaintoja on enemmän kuin niille on kyselyssä annettu havaintonumeroita per vuosi, vastaa kyselyyn erikseen uudestaan, ja  mainitse tämä asia lisätiedoissa)

Maastokartoituksia varten vapaaehtoisista henkilöistä on tarkoitus muodostaa alueellisia laskentatiimejä.

Tiimi muodostuu alueellisesta laskentapäälliköstä  sekä noin 20 henkilöstä. Laskijat toimivat pareina (tai isommilla alueilla ryhminä, esim 2 paria), eli laskenta-alueella olisi vähintään 10 laskijaparia. Maastokauden aikana yksi pari ehtii arviolta käymään ehkä 6-10 suolla, joista osa 2-3 laskentaparin yhteistyönä. Yksi pari laskisi tällöin keskimäärin 4-6 erillistä kohdetta.

Metsästysseurojen osalta paras vaihtoehto olisi, jos seurat yhdessä voisivat muodostaa (kunnan ?) alueensa laskentatiimin, esimerkiksi pari laskijaa per seura.

Jos vastaaja ilmoittaa tässä kyselyssä maastokartoituksiin mukaan myös muita henkilöitä kuin itsensä, sekä heidän yhteystietonsa, vastaajan on aina henkilökohtaisesti kysyttävä etukäteen suostumus tähän kyseisiltä henkilöiltä.

Laskettavissa olevien kohteiden määrä riippuu kyseessä olevan alueen ominaispiirteistä.  Vuoden 2015 kokeiluun mukaan otettavien kartoitettavien alueiden ja soiden määrä riippuu siitä, kuinka monta vapaaehtoista henkilöä ja laskentatiimiä saadaan mukaan hankkeeseen. Tarkemmat ohjeet ja havainnointilomakkeet, tarvittavat yhteystiedot sekä mahdollinen koulutus  tehtävään annetaan myöhemmin.

Lisätietoja tarvittaessa:

​

Antti Siira

Erikoissuunnittelija,

Suomen riistakeskus,

p.0294312251

e-mail: antti.siira@riista.fi​